Ruovdebargu sámi árbevierus
Dát lei álggos mu prošeaktabargu oahpponeavvopedagogihkas Sámi allaskuvllas 2003.
Dan maŋŋá lean buoridan ja viiddidan dan ja 2005 dat almmuhuvvui interneahtas.
Dat almmuhuvvui viimmat prentejuvvon girjin 2009 juovlamánu.
Interneahtaveršuvnnas lea sullii seamma sisdoallu go girjjis, muhto veahá lasáhus 4. kapihtalis.
SisdoalluOVDASÁNIT
1. ÁRBEVIROLAŠ SÁMI METÁLLADUODJI
2. BARGOVUOGIT OVDAL JA DÁL
3. MUHTIN ÁRBEVIROLAŠ RUOVDEDIŊGGAT
4. GOS GÁVNNAT EANET DIEĐUID? MIELDDUS - GIRJJÁLAŠVUOHTA |
Dán girjji duogáš lea vásáhusat mat mus leat leamaš Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla mekánalaš fágaid oahppin ja maŋŋil oahpaheaddjin. Mii oahpaheaddjit geahččaleimmet čatnat fágaoahpahusa báikkálaš searvái ja skuvlla sámi ulbmilii, ja attiimet ohppiide bargobihttán ráhkadit muhtin árbevirolaš sámi diŋggaid nugo niibbi, jiehkku, biellu ja skirttega. Mu oahppit ja mielbargit dan áiggis leat danin vuosttažat, geaid giittán go leat searvan dán girjji vuođu huksemii. Oahpaheddjiid vásáhusat čohkkejuvvojedje go Sámi Instituhtta árvvoštalai sámi joatkkaskuvllaid Ođastus 94 olis [1], ja go čállen iežan fidnopedagogihka váldofágabarggu [2].
Ii leat leamaš álki gávdnat čálalaš gálduid, go ii oro leame čállon oktage girji mas lea sámi ruovdebargu váldofáddán. Giitu girjerájusbargiide ja earáide, geat leat veahkehan mu gávdnat biđggiidan, muhto ávkkálaš dieđuid máŋggalágán girjjiin ja eará čálalaš gálduin.
Museain gávdnojit ollu ruovdeáđat, ja barggadettiin dáinna girjjiin lean fitnan 36 museas. Eanaš báikkiin lean ožžon buori veahki museabargiin, ja ollu giitu maiddái sidjiide.
Dasa lassin lean ožžon ollu njálmmálaš dieđuid, sihke olbmuin geat ieža leat duddjon dákkár diŋggaid man birra čálán, olbmuin geat leat geavahan daid iežaset barggus dahje geat leat árben diŋggaid ja dieđuid daid geavaheami ja buvttadeami birra.
Moanat mekánalaš fágaid fágaolbmot ja olbmot geat bures dovdet sámi kulturhistorjjá leat lohkan manusa ja addán buriid fágalaš rávvagiid.
Lea leamaš erenoamáš stuora hástalus čállit girjji sámegillii, sihke dan dihte go ovdal lea čállon nu unnán sámegillii ruovdebarggu birra, ja go sámegiella ii leat mu eatnigiella. Danin lea leamaš hui mávssolaš oažžut veahki olbmuin, geat leat lohkan korrektuvrra ja muđui addán fágalaš ráđiid. Ozadettiin fágasániid lean vuosttažettiin geavahan Mekanihkkársánit-girjji [3], ja giittán seammás buohkaid geat serve dan girjji ráhkadeapmái.
Leat leamaš nu ollu veahkeheaddjit ahte ii ábut dás muitalit namaid, muhto ollu giitu buohkaide, din haga dát girji ii livčče šaddan.
Vaikko lean ožžon ollu veahki, ii leat leamaš vejolaš addit ollislaš gova sámi ruovdebarggus. Girji lea dieđusge báidnon das ahte lean ožžon eanemus dieđu iežan ruovttubáikkis, Guovdageainnus, muđui sáhttá leat sahtedohko gos lean ožžon dieđuid. Sávan ahte lohkkit geain leat eanet dieđut, sáddejit daid munnje, vai mii sáhttit buoridit girjji ja min ovttaskas máhtu.
Girjji álgoevttohusa čállen prošeaktabargun oahpponeavvopedagogihkas Sámi allaskuvllas 2003, muhto šattai vejolaš almmuhit dán girjin easkka go Sámediggi juolludii ruđa dasa 2008:s. Gaskaboddosaš veršuvdna lea leamaš interneahtas 2005 rájes, ja dan lean dađistaga buoridan. Girjji sisdoalu lassin lea dáppe interneahtaveršuvnnas maiddái 4. kapihtalis eanet dieđut gálduid ja museaid ruovdediŋggaid birra.
Lea go duođaid leamaš nu miehtá Sámi buot áiggiid čađa? Go geahččala guorahallat dan, ihtá baicce oalle rikkis sámi metállabargoárbevierru, sihke ruovde-, meisset-, datne- ja silbaduojis. Dan girjjáža ulbmil lea dovddusin dahkat dan árbevieru ja veahkehit addit dálá sámi oahpahussii vejolašvuođa ealáskahttit dan. Dát girji gieđahallá vuosttažettiin ruovdebarggu ja veahá meissega, veaikki ja bronssa, muhto ii fal eará metállaid.
Girji lea vuosttažettiin čállon joatkkaoahpu várás, muhto lea maiddái jurddašuvvon eará skuvlašlájaide ja earáide geat beroštit metállabarggus ja/dahje sámi ja davviriikkalaš kulturhistorjjás.
Sámi joatkkaoahpahusa fidnofágat galget ovddidit sihke ohppiid sámi identitehta ja fidnoidentitehta. Jus dan galgá ollášuhttit oktanaga, ferte oahpahus fidnofágain ja sámegielas ja kultuvrras čadnojuvvot oktii. Girji sáhttá addit sámi perspektiiva mekánalaš fágaide (teknihkka ja industriála buvttadeapmi) ja metállabargofáttáide luonddudoallu/boazodoallu-, hábmenfága/duodji -surggiin. Maiddái sámi kulturmáhttofágii girji addá dieđuid fáttá birra mii dávjá lea vajálduvvon.
Girjjis leat máŋggalágán bargobihtát, ii ge leat jurdda ahte buohkat galget bargat visot. Muhtumat sáhttet vuoruhit ráhkadit ruovdediŋggaid, earát fas lohkat kulturhistorjjá. Bargobihtáin ii leat fasihtta. Fertet ieš ohcat vástádusa ráhkadettiin diŋggaid ja go ozat dieđuid iežat birrasis. Sáhtát geahččat dávvirvuorkkás dahje jearrat olbmuin, geat dovdet boares árbevieruid.
Vástidettiin gažaldagaid don leat seammás mielde čoaggime ja ovdánahttime máhtu. Jus sáddet vástádusaid čállái, mii sáhttit ovttas buoridit girjji. Čále e-reivve deike. Dađe mielde go oažžut eanet dieđuid, de mii sáhttit ođasmahttit dán girjji interneahttaveršuvnna ja vejolaš ođđa prentehus.
Go ovdal ii leat čállon báljo mihkkege ruovdebarggu birra sámegillii, sáhttet dás leat ollu fágasánit mat leat apmasat máŋgasiidda. Ávžžuhit geavahit Mekanihkkársánit-girjji, mas leat čilgehusat sámegillii ja jorgalusat dárogillii, suomagillii ja eŋgelasgillii. Dan girjji interneahttaveršuvnnas leat maiddái čilgehusat dárogillii ja jorgalusat ruoŧagillii. (http://girji.info/ruovdi/meksanit.htm)
Davviriikkasaš sámekonferanssas 1953:s logaldalai ruovttofidnoráđi kántorhoavda, Ragnar Nordby ruovttofidnoskuvlla plánaid birra. Dalle logai metállabarggu birra ee.: "Metálladuodji mii lea áigeguovddileamus sámi guovlluid dál, han lea reaidodáhkun ja divvumat eanandoalu várás. ... Sámiin lea metállaárbevierru, ja dološ áiggi rájes sii leat ovdánahttán dáhkun- ja leikundáidda omd. meissegis, mii maiddái berre gilvojuvvot dákkár skuvllas. Dán láhkái sáhttá dán fágas leat seamma kultuvrralaš árvu go dákte- ja čoarveduojis lea." [5]
Dan dihte go skuvllas eai lean vuogas lanjat, de metállabargu ii álggahuvvon ovdal 1960. Vuosttaš jagiid skuvllas ii lean gárvves oahppoplána. Lassin vuđolaš oahpahusa mašiinnaid ja bargoneavvuid geavaheamis, deattuhedje báikkálaš dárbbuid. Divodedje vuosttaš skohteriid ja oahppit duddjojedje ee. niibbiid ja jiehkkuid. 1967 rájes čuvvo barggahatskuvlla našunála oahppoplánaid, mii dagahii ahte báikkálaš ja sámi sisdoallu unniduvvui.
Dalle go mun ledjen oahppin 1974/75 čuovuimet seamma bargoráiddu mii lei anus miehtá Norgga. Dat ii sisttisdoallan makkárge diŋggaid mat ledje dábálaččat ánus báikkálaš sámi servodagas.
Go bohten fas skuvllii oahpaheaddjin 1988:s, ledje oahpaheaddjit ráhkadišgoahtán sierra bargobihtáid mat ledje eambbo čadnon sámi árbevirrui ja sámi eallimii. 1990-jagiin jotkkiimet dan barggu, dassái go mis lei sierra bargoráidu, mas dehálaš oassi lei ráhkadit diŋggaid mat árbevirolaččat ledje anus sámi servodagas. Dán girjjis lean čilgen daid diŋggaid ja ohcan dieđuid dan birra mo dat leat ovdal ráhkaduvvon.
Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas leat vel guokte suorggi, masa muhtin muddui gullá bargu ruvddiin ja eará metállain: luonddudoallu/boazodoallu ja hábmen/duodji. Boazodoallosuorggis leat oahppit ráhkadan muhtin dáin diŋggain mat leat čilgejuvvon dán girjjis.
1994 rájes lea maiddái Sámi joatkkaskuvllas, Kárášjogas leamaš mekánalaš suorgi. Doppe oahppit maiddái leat ráhkadan máŋga árbevirolaš ruovdediŋgga, omd. skirttega, sirppe, niibbi, biellu. Sii leat maiddái ráhkadan eanet ođđaáigásaš diŋggaid mat heivejit sámi eallimii, omd. lávvoommana.
 | Sámi joatkkaskuvllas, Kárášjogas leat oahpaheaddjit ja oahppit leat joatkán barggu mii álggahuvvui Guovdageainnus. Dá čájeha oahpaheaddji Aage Olsen skirttega maid su oahppit leat duddjon. (Govva: Min Áigi) |
Sámi álbmotallaskuvllas, Kárášjogas, ohppe oahppit muhtin áiggi dáhkat niibbiid.
Sámi joatkkaskuvllain Ruoŧas (Johkamohkis) ja Suomas (Anáris) leat maiddái bargan metállain. Johkamohkis duodjesuorggi oahppit leat ee. ieža ráhkadan giisáruvddiid (geahča gova, kap. 3.7). Anáris leat guokte suorggi, gos metállabargu lea áigeguovdil; duodjesuorgi ja meahccesuorgi. Doppe sii leat juo moaddelogi jagi duddjon omd. buikkuid ja stuoraniibbiid, jiehkkuid, giisáruvddiid ja gohpanruvddiid. Sii leat doppe duddjon gerresiid, ja dalle sii leat sihke ieža ráhkadan biergasiid maid dárbbašedje muorrabargui, ja dáhkon geresruvddiid.
Ii sáhte geassit čielga sázuid sámi ja ii-sámi máhtu gaskkas, go duháhiid jagiid čađa leat sámit lonuhan atnudiŋggaid, čiŋaid, sániid, dábiid ja máhtuid ránnjáálbmogiiguin. Muhtumin leat sámit luoikkahan juoidá mat fas leat jávkán eará kultuvrrain, muhto sámit leat seailluhan daid min áiggi rádjái. Danin mii sáhttit dadjat ahte juoga lea mihtilmas sámiide, vaikko álggos dat lea boahtán eará álbmogiin. Dás sáhttá namuhit ollu álbmotmedisiinna, silbadiŋggaid nugo silbaspáppa ja Márjá-monográmma ja skirttega. (gč. kap. 3.3).
Máŋggas čatnet sámi máhtu dušše fal erenoamáš sámi ealáhusaide, vuosttažettiin boazodollui ja duodjái. Muhto sámi máhttu sisttisdoallá ollu eambbo, dat lea buot máhttu maid sámit leat dárbbašan ja geavahan vai birgejit ja ovddidit báikkálaš servodaga, vaikko dan máhtus lea leamaš ollu seammaláganvuohta ránnjáálbmogiid máhtuin.
Dávjá jurddaša ahte máhtu ahki muitala áigeguovdilvuođa birra. Muhtin máhttu sáhttá leat seamma áigeguovdil, vaikko lei dovddus máŋga čuohtejagi dás ovdal. Eará máhttu fas sáhttá juo leat áigahaš, vaikko ii leat go logenáre jagi boaris, omd. servodatfágas ja dihtorteknologiijas. Stuora oasit sámi servodagas leat moattilogi jagis čađahan jođáneamus moderniserema davviriikkaid historjjás. Ollu boares máhttu ii leat šat praktihkalaččat anus, das lea eambbo kultuvrralaš ja symbolalaš doaibma. Muhtumin dáhpáhuvvá maiddái ahte máhttu mii ii leat šat anus vuođđohámis, sáhttá boahtit ávkin ođđa oktavuođain. Sáhttá gohčodit dan máhtu ođđasitgeavaheapmin.
| Dát guottahat čájeha bures ahte kultuvrrat luoikkahit, luiket, heivehit ja botnjet muhtin elemeanttaid eará kultuvrrain. Dát lea máŋga buolvva leamaš anus Kárášjogas, ja rehkenastto dál sámi árbevierrun. Dás lea meisset sihke guottehagas, nállogoađis ja rieggáin. Jus geahččá dárkileapput makkár figuvra lea guottahagas, oaidná ahte dat lea Norgga riikkavearju, jálobeavri. (Govva: SL) |
| Holganjárggas Kárášjogas lei rávdi, gii ráhkadii buot ruovdebiergasiid maid dárbbašii. Ain 2002 sáhtii gávdnat su ruovdediŋggaid heaŋgame viessoseainnis. (Govva: SL) |
Galgá go árbevirolaš sámi máhttu vai ođđaáigásaš máhttu leat sámi oahpu vuođđun? Vástádus ii dárbbaš leat juogo - dahje, sáhttá leat sihke - ja. Skuvla galgá doalahit oktavuođa historjjáin ja ovddit buolvvaid eallimiin ja máhtuin, nuppi bealis fas ferte gozihit ahte ođđaáigásaš máhttu, omd. dihtorteknologiija, heivehuvvo sámegillii ja sámi kultuvrii ja báikkálaš ealáhusaide. Muhtumin lea vejolaš ovttastahttit daid, omd. ahte geavaha ođđaáigásaš teknologiija go bargá sámi kultuvrrain ja historjjáin. Ovdamearkan lea ahte dán girjji bargosárggastusat leat sárgon dihtorprográmmain teknihkalaš sárguma várás.
Mii sáhttit juohkit sámi máhtu mekánalaš fágain guovtti váldooassái:
* Sámi metállagieđahallanárbevierut
Lea guhkes árbevierru sámi guovlluin duddjot atno- ja čitnadiŋggaid iešguđetge metállain. Gieđahallanvuogit leat dábálaččat seammat go maid eará čearddat leat geavahan, muhto muhtin áđat leat rievddalmasat dahje erenoamáš ollu anus sámi kultuvrras.
* Mekánalaš veahkkeneavvut
Min áiggis leat muhtin mekánalaš veahkkeneavvut mat leat erenoamáš dehálaččat sámi servodagas. Dát guoská erenoamážit meahccefievrruide ja reagaide/jorriide dasa. Maŋŋel nuppi máilmmesoađi geahččališgohte olbmot ráhkadit muohtafievrruid. Dát dáhpáhuvai buorimuddui sámi guovlluin, ja sihke Norgga ja Ruoŧa bealde ledje sámit geat ráhkadedje iežaset muohtafievrruid, otná muohtaskohteriid ovdamannit. Muhto sis ii lean kapitála ii ge teknologiija moanatráhkadeapmái ja otne buot dákkár fievrrut buvttaduvvojit olggobealde sámi guovlluid, vuosttažettiin Lulli-Suomas, Japanas og Amerihkas. Sámi guovlluid vuosttaš meahccefievrruid historjá lea hui unnán čállojuvvon.
Dát girji ii guoskka divvunbargui, muhto dás lea čilgehus mo ráhkadit ruovdeáissáid skohterreaga várás.
 |
 |
| Vuodjinsoappit heargevuodjima várás lea metállabargu mii lea erenoamáš sámiide. Dása geavahuvvui sihke ruovdi, bronša, čoarvi ja muorra. Govva lea Árjepluoves, Silvermuseet. (Govva: SL) |
"Herken" (heargi) lei vuosttamuš muohtaskohteriid gaskkas. Lei sápmelaš Albert Helander Árjepluoves gii ráhkadii dan, ja son ii oktiibuot 5 dakkára. Dál lea "Herken" Árjepluove silbamuseas. (Govva: Albert Helander) |
Bargobihtát |
Ságastallet luohkás dahje joavkkuin: 1. Leat go muhtin fágat sámi fágat ja earát fas dáža fágat? 2. Mo sáhttá fágaoahppu nannet dahje heajosmahttit sámi identitehta? 3. Muhtin árbevirolaš máhtu sáhttá ealáskahttit ja atnit ođđa oktavuođas. Leat go dis ovdamearkkat? 4. Mo sáhttá árbevirolaš máhtus lea symbolalaš árvu: - sámi servodagas? - dáža servodagas? Dovdabehtet go ovdamearkkaid eará riikkain? |
Arkeologalaš gávdnosat Sámis čájehit ahte dát ii sáhte leat duohta.
|
Boarraseamos metálladiŋga mii lea gávdnon Norggas lea veaikeniibi Várjjagis, mii lea sullii 4000 jagi boaris. Dat lea gávdnom Stuoravuonas, Unjárggas, ja dál sáhttá oaidnit dan Várjjat Sámi museas, Vuonnabađas. (Govva: SL) |
Vuosttaš metálla mii váldui atnui biergasiidda ja vearjjuide lei veaiki. Maŋŋil fuomašedje ahte lei vejolaš nanosmahttit metálla dainna lágiin ahte jus seaguhedje veaikki daniin, de šattai bronšan ja jus siŋkkain seaguhedje, de šattai meissegin.
Eanaš veaike- ja maŋŋil bronšadiŋggat mat leat gávdnon Davviriikkaid davimus oasis leat boahtán dálá Ruoššas, gos lei stuora buvttadus. Vaikko leat gávdnon muhtin hui boares veaike- ja bronšadiŋggat, de ii oro leame Davvikalohtas albma "bronšaáigi", dan mearkkašumis ahte bronšavearjjut ja biergasat ledje dábálaččat. Nu guhkas go mii diehtit dál, de eai leat dološ áiggi leamaš ruvkkit Sámis, gos leat buvttadan dáid metállaid ja seaguhusaid. Álggos bohte gárvves diŋggat Ruoššas, maŋŋil oste sámiid máttut metállapláhtaid ja ráhkadedje ieža atnudiŋggaid. Dan mii diehtit danin go leat gávdnon beallebuktagat veaikkis Máhkarávjjus, ja leikenfoarpmat bronšša várás sihke Mátta-Várjjagis ja Guoládatnjárggas.
Dološ áiggi rájes leat sámit geavahan meissega. Meisset lei sihke anus geavahandiŋggaide, čiŋadeapmái, oskkus ja álbmotmedisiinnas, šiellan ja oaffarin. Sámis atne meissega bassi metállan. Sihke veaike-, bronša- ja meissetdiŋggat buvttadedje nu ahte šolgadedje metálla ja leikejedje dan foarpmaide mat ledje ráhkaduvvon ástageađggis.
 |
Mii eat dieđe leat go sámit geat leat ráhkadan dáid diŋggaid bronššas ja veaikkis. Muhto dat leat Várjjat Sámi musea čájáhusas, ja vuolimus diŋggas lea namma "Stálu njurgganas". (Govva: SL) |
|
Dát niibedohpat, mat gávdnojit Árjepluove silbamuseas leat ráhkaduvvon bronššas gaskal 1000 ja 1400. (Govva: SL) |
 |
Sámenissoniin leat dávjá leamaš dákkár guottahagat gákteboahkánis. Dás leat buot metállaoasit meissegis. Govva lea Silvermuseas, Árjepluoves. (Govva: SL) |
Kiinnas ja Gaska-Nuortaguovllus válde atnui ruovddi juo beannot duhát jagi ovdal Kristusa, muhto golai guhkes áigi ovdal go vuosttaš ruovdediŋggat ollejedje davviguovlluide. Sullii 500 o. Kr. rájes lea leamaš ruovdebuvttadus guovllus mii dál lea Norga.
Olles áiggi lea ruovddis leamaš dehálaš rolla, sihke buriid ja báhaid dáfus, eanaš eallima beliide. Lea daddjon ahte "Olles min ávnnaslaš sivilisašuvdna - ja stuora oassi vuoiŋŋalašvuođas nai - lea huksejuvvon ruovdevuođus." [7] Ruovdi lea leamaš vuođđun ovddidit eanandoalu, guolásteami, bivdima, industriija ja johtoleami. Ruovdi lea leamaš vuođđun sođiide ja koloniseremii. Dehálaš sivva dasa ahte eurohpalaččat sáhtte váldit olles Ameriikka, lei ahte álgoálbmogat doppe eai máhttán buvttadit ruovddi.
Na ba sámit? Sii eai eisege leat eallán geađgeáiggis min áiggi rádjái. Boarráseamos gáldu mii namuha álbmoga ("fenni"), mii sáhttá leat sámi álbmot, Tacitus jagis 98, čuoččuha ahte sii eai geavahan ruovddi, muhto ahte sis ledje njuollanjunit ráhkaduvvon dávttis. Dát lea dattege oalle luohttemeahttun gáldu, ja arkeologalaš gávdnosat orrot čájeheame ahte sámit leat ávkkástallan ruovddi measta nu guhkás maŋosguvlui go mii dovdat ruovdegeavaheami davviriikkain. Muhtin arkeologat hupmet "sámi ruovdeáiggi" birra. Ruovdi lea nappo leamaš dehálaš maiddái sámi ealáhusaid ja sámi kultuvrra ovddideamis. Sámit leat álggos ožžon gárvves ruovdebiergasiid olggobealde, muhto jođánit ohppe mo ieš hábmet ruovddi. Dan čájehit ee. roggamat mat dahkkojedje Virdnejávregáttis, Áltá-Guovdageaidno-dulvadeami oktavuođas.
Gos bat ruovdi bođii? Dan birra mii eat dieđe nu olu, muhto diehtit ahte árrat ruovdeáiggis sáhtii ruovdi fievriduvvot guhkás. Ruovdeáiggis ja gaskaáiggis eanaš buvttadedje ruovddi jeaggemálmmas. Lei stuora buvttadus Gaska-Norggas ja Gaska-Ruoŧas, muhto oalle unnán davvin. Sáhtát lohkat eambbo ruovdebuvttadeami birra kapihtalis 2.1.
Bargobihtát: |
1. Mo meisset geavahuvvui bassi metállan? Gávdnojit go dán árbevierus ain bázahusat? 2. Lea go din lagasbirrasis leamaš veaike- dahje ruovdebuvttadus? Gos ja goas? Makkár lei buvttadanteknologiija? |
 |
Dábálaš ipmárdus lea leamaš ahte dušše dálonat leat leamaš rávddit, muhto gávdnojit maiddái ovdamearkkat ahte johtti boazodoalloolbmot leat bargan rávdebarggu. St. Petersburga etnográfalaš dávvirvuorká čájeha nenetsaid rávdebarggu. Nenetsat johte bohccuiguin, ja rávddis fertejedje leat buot biergasat mielde go jođii. Fuomáš ahte rávdi bargá olgun ja ahte sus lea čuoikafierbmi mii gokčá ámadaju. (Govva: Basia Głowacka) |
Ruovdi lea ollu garraset go bronša ja buhtadii árrat bronšša vearjjuin ja biergasiin. Muhto ain ruovdeáiggis geavahedje veaikeseaguhusaid čiŋaide ja atnundiŋggaide nugo lihttiide ja smuorttuide. Bronša ii jávkan, ja Sámis lea eanas bronšadiŋggat mat leat gávdnon ruovdeáiggis.
Ruovddi hábme áibbas earálahkái go veaikeseaguhusaid. Veaikki ja veaikeseaguhusaid leikojedje dahje gieđáhalle galbmasin, muhto ruovdi vuostažettiin dáhke báhkkin.
Leat gávdnon ollu dološ metálladiŋggat, mat sámit fertejit leat atnan. Muhto geat leat dáhkon, leat go sámit ieža dahkan dan, vai leat go sii dušše oastán gárvves ruovdediŋggaid ránnjáálbmogiin? Dása ii leat álki vástidit. Unnán lea čállojuvvon, ja čálálaš gáldut leat dávjá vuostálasti. Erenoamážit ruoŧa gáldut čuoččuhit ahte sámiin ii leat leamaš iežaset metálladiŋggaid buvttadus. Muhtin girjjis sámi kultuvrra birra čuoččuhuvvo ahte "Datni lea áidna metálla maid sámit leat ieža gieđahallan ...." [8]. Eará ovdamearka lea namuhuvvon dán girjji álggahusas. Boazodoalloinspektevra Kristian Nissen celkkii 1920:s sullásaš oainnu: "Niibbiide gullá, lassin nađđa ja dohppa, vuosttážettiin dearri. Dearri han lea oalle hárve sámi bargu. Gal gávdná muhtin sajiin sápmelaččaid rávdin, muhto dát lea sámiide ohppojuvvon duodji. Niibbit, ákšut ja eará stálle- ja ruovdegálvvuid leat sámit muđuid álo láven oastit ránnjáin, dážain, láddelaččain ja ruoššain. Eai ge eará metállabarggu leat sámit bargan namuhanveara ollu." [9]
Eará gáldut čájehit ahte dát čuoččuhusat eai doala deaivasa miehtá Sámi. Orrot leamaš stuora erohusat guovllus guvlui. Muhtin guovlluin sámiin lei unnán metállabuvttadus, eará guovlluin fas eai leat dušše ráhkadan alcceseaset ruovdediŋggaid, muhto maiddái dáhkon dážaid várás. Dilli, maid ruoŧa gáldut čilgejit, orrot baicce leame spiehkastagat iige njuolggadus.
|
Leat dušše gávdnon guokte ballira (meavrresgárreveahčira) mat leat ráhkaduvvon ruovddis. Nubbi lea gávdnon Guovdageainnus ja lea dál Romssa musea čájáhusas. Nuppi lea fas gávdnon Suoma bealde. (Govva: SL) |
Ruovdeáiggis leat gávdnon ollu njuollageažit mat leat ráhkaduvvon ruovddis. Dát leat iešguđet málles ja muhtimat dain leat mihtilmasat sámi guovlluin. Go arkeologat gávdnet dakkáriid, de dat geavahuvvojit ággán dasa ahte dan guovllus leat sámit orron dahje bivdán. [10]
Eará mihtimas sámi ruovdediŋga lea leamaš jiehkku. Jiehkkut leat gávdnon miehtá Sámi, ja boarrasepmosat mat leai seilon, leat sullii 1500 jagi boarrasat. Go jiehkkut leat gávdnon dálá sámi ássanguovllu ravddiin, de dat váldojuvvon mearkan dasa ahte sámit leat orron doppe ovdal.
Lea dovddus ahte 1600-1700-logu rájes goit muhtin guovlluin ledje máŋga sámi rávddi, geat maiddái vuvde buktagiid dážaide. 1700-logus lei stuorra oassi rávddiin Lulli-Romssas ja Viesterális sámit. Dát rávddit barge dábálaččat maiddái lotnolas ealáhusain, sáhtte omd. hukset fatnasiid, snihkket, bargat eanandoaluin ja bivdit guliid.
Jus mii mannat 1900-logu rádjái, lean gullan sámi rávddiid birra goit dáin suohkaniin:
Trøndelagas: Mearohke, Snåase, Hillaante
Nordlánddas: Aarborte, Oarjje-Foaldda, Divtasvuodna, Evenášši
Romssas: Skánit, Romsa (Moskovuotna), Gáivuotna, Ráisa, Návuotna
Finnmárkkus: Láhppi, Guovdageaidnu, Porsáŋgu, Kárášjohka, Davvesiida, Deatnu, Unjárga
Suomas: Anár ja Ohcejohka.
Dát čájeha ahte lea leamaš oalle viiddis sámi rávdeárbevierru, goit Norgga ja Suoma bealde. Ruoŧa bealde lean dán rádjái dušše gullan sámi rávddiid birra lullisámi guovlluin.
 |
"Ii dat leat go boares muittut..." Vuossu Holganjárggas, Kárášjogas lea ramssas ja bádji lea gahččame. Vuossuide geavahuvvui buorre muddui duollji, mii čájeha ahte sámit orrot ieža ráhkadan daid. (Govva: SL) |
 |
Holganjárga maŋimus rávdi jámii 1990-logu loahpas, muhto su bearaš lea váldán vára su bargoneavvuid ja bidjan daid viesu feaskkarii. Dás oaidnit stáđi, ruovdegáŋgga ja dáhkunveahčira. Stáđi alde lea bargoneavvu mii geavahuvvo go čuohppa báhkkes ruovdebihtáid veahčiriin. Dat gohčoduvvo dárogillii "huggtann", sámegillii sáhttá gohčodit dan čálánin. (Govva: SL) |
Kárášjogas ledje eanet rávddit, ja vuosttažat maid dovdat bohte Suoma bealde 1700-jagiin. Strømeng-bearraša bájis ráhkaduvvui Kárášjoga vuosttáš pluga sullii 1925, ja muhtin dan bearráša rávddiin dágui bátnegaikundoaŋggaid ja gaikkui ieš bániid dainna. Otne fievriduvvojit árbevierut viiddáseapput niibebuvttademiin, vaikko niibbit eai dáhkojuvvo nugo ovdal. Boares bádji lea ain anus, erret eará jiehkkosojaheapmái. Maiddái eará dáluin Kárášjogas leat leamaš bajit gitta min áigái.
Finnmárkkus muitaluvvo muhtin sajiin ahte vuosttažettin ledje láddelaččat geat ledje rávddit. Sis lei rávdemáhttu mielde go fárreje davás. Guovdageainnus lean gullan sihke orru- ja golgoláddelaš rávddiid birra. Orru leame hui hárve ahte boazosápmelaččat ledje rávddit. Dieđán dušše ovtta ovdámearkka - lullisápmelaš gii dágui ee. bohccobielluid, sihke alcces ja vuovdemassii. Muđui ledje sámi rávddit dábálaččat boanddat ja/dahje guolásteaddjit, ja muhtin guovlluin ledje sámi rávddit geat barge geaidnobarggus.
Lea váttis čilget oba Sámi rávdeárbevieruid, go lea čállon unnán dán birra. Eanas sajiin gos lean leamaš muitalit ahte rávdeárbevierru dál lea jávkan.
 |
Dát dološ bádji lea dál čadnon niiberávdi Strømenga buvttadusvistái Kárášjogas. Dat lei okta boarraseamus viesuin mat gávdnojit Sis-Finnmárkkus, go lea huksejuvvon ovdal 1822. (Govva: SL) |
 |
Ole Westfjell, ...... (Høylandet) Davvi-Trøndelagas lea hárve sámi rávddiin, geat leat bargan boares rávdeárbevieru mielde. Son lea bargan rávdin, sveisejeaddjin ja mekanihkarin, ja sus leamaš iežas barggahat. Earret eará son lea ráhkadan bielluid, várvenstálliid muorravárvemii ja gohpanruvddiid. Dá son čájeha vietkka maid son ieš lea duddjon. (Govva: SL) |
|
Dákkár goarrunmašiinna sáhtii geavahit maiddái lávus ja goađis. Dát mašiidna lea Gironis, Sámedálu dávvirvuorkkás. (Govva: SL) |
Sáhttit váldit Guovdageainnu ovdamearkan dasa, goas moderniseren bođii Sápmái : Vuosttaš mašiinnat mat bohte dáluide, ledje goarrunmašiinnat. Vuosttaš bođii Guovdageidnui sullii 1890. Vuosttaš mohtorfievru lei johkafanas maŋŋegeašmohtoriin. Poastafanas mii fievrredii poastta Guovdageaineanu mielde, Virdnejávrris bajás, oaččui mohtora juo 1920. Geainnut huksejuvvojedje maŋŋit Sis-Finnmárkui. Soađi rádjái ja vel maŋŋelii lei fievrrideapmi buorimuddui herggiiguin, heasttaiguin ja fatnasiiguin. 1950-logu álggos bođii muohtabiila, nu gohčoduvvon snowmobil, mas ledje ruvttut doppe gos eai lean vel geainnut, omd Guovdageainnu ja Kárášjoga gaskkas ja Ohcejoga ja Gáregasnjárgga gaskkas.
|
Muohtabiila mii vujii Guovdageainnu ja Kárášjoga gaskkas. (Govva: Jan Harr. Gáldu: Keskitalo: Guovdageainnu suohkangirji) |
Mekánalaš veahkkeneavvut šadde dábálažžan 60-logus. Álggos bođii traktor, vuosttaš bođii Guovdageidnui 1954. Maŋŋil bođii skohter, mii 60-logu loahpas šattai dábálažžan boazodoalus, ja maŋŋil buohkaidopmodat sihke meahcceealáhusain ja ástoáigegeavaheapmái. Dalle go hearggi sadjái bođii skohter, heivehedje dađistaga reagaid dasa. Belohahkii bohte ođđa reahkašlájat mat ledje ráhkaduvvon skohtera várás, belohahkii geavahedje boaresmállet heargereagaid, muhto earálágán áissáiguin. Ráhkadedje ruovdeáissá, maid čatne pateantalohkiin skohtergeahčái.
 |
Okta dain vuosttaš skohteriin mat bohte Sápmái lea leamaš Sámiid vuorkádávviriid čájáhusas, Kárášjogas. Vuosttaš govva lea váldon 1999:s, nubbi fas 2003:s. 2008:s ii lean dát skohter oba čájáhusas, muhto magasiinnas.
(Govva: SL) |
|
Biila šattai maid buohkaidopmodahkan. 80-logus bohte meahccefievrrut, erenoamážit njealljejuvllat mohtorsihkkal, man geavaheami birra lea leamaš riidu, sihke boazodoalus ja muđuid. Maiddái eará mekánalaš veahkkeneavvut váldojedje atnui boazodoalus ja meahcceealáhusain, omd. mohtorsahá ja elrávdnjeaggregáhtta. Ruovttudoalus šadde mekánalaš ja elektralaš veahkkeneavvut dađistaga dábálažžan nugo muđuid riikkas. Dán ovdaneami geažil šattai stuorát beroštumi mekánalaš bargui ja dárbbašuvvo olbmot geat máhtte divvut.
|
Ole Johan Nicodemussen lea váldán vára vuosttaš fanasmohtoriid mat bohte Jáhkovutnii. (Govva: Basia Głowacka) |
Rittus oažžugohte sámi guolásteaddjit mohtorfatnasiid gaskal sođiid. Dađi mielde go válde mekánalaš veahkkeneavvuid atnui, ohppe olbmot maiddái bajásdoallat ja divvut daid. Máŋggas šadde čeahppes mekanihkarin, velá fidnoskuvlla haga. Dušše unná oasáš dáin boarráseamus mekánalaš veahkkeneavvuin leat vurkejuvvon.
Bargobihtát |
Ságastallet joavkkuin dahje luohkás: 1. Leat go leamaš rávddit din guovllus? Gávdnojit go ain? Leat/ledje go rávddit sámit, dážat vai kveanat? 2. Goas bohte din guvlui vuosttaš mašiinnat, omd. fanasmohtor, traktor, skohter? |
[1]
[2]
[3]
[4]
[5]
[6]
[7]
[8]
[9]
[10]